Stressitasoni putosi ja uni syveni huomattavasti Senshin D:on avulla

Olen suorittanut stressitason mittausta noin viikon ajan selvittääkseni voidaanko stressitasoon ja tämän myötä unen laatuun vaikuttaa Senshin Do:n avulla. Ainakin tämän ”ei-kliinisen” tutkimuksen perusteella voisi. Esitän tähän alkuun vähän taustoja, jotka syventävät hieman sitä asiaa, jonka haluan blogillani tuoda esille. Eniten toivoisin tämän blogini  herättävän mielenkiintoa eri tasoisten kilpaurheilijoiden parissa. Koska olen itse entinen kilpaurheilija tiedän, että palauttavaan liikuntaan ja henkiseen valmentamiseen panostetaan vielä nykypäivänäkin liian vähän. Tai sitten on liian vähän kokemusta niistä keinoista, joilla palautumista urheilusta voidaan parantaa. Tältä osaamisalueelta on myös erittäin vaikea löytää tietoa, koska asiaa ei joko tutkita tarpeeksi, tai julkaisuja näistä tutkimuksista ei ole saatavilla kuin hyvin kapealla sektorilla. Siksi kannattaa lukea tämä blogi loppuun. Se saattaa tuoda aivan uuden näkökulman ”stressi-ilmiöön” joka tuntuisi levinneen maailmanlaajuiseksi. Me kuvittelemme ettei tälle asialle olisi mitään tehtävissä. Se on mielestäni harhaluulo, tiedän omasta kokemuksesta ettemme ole oravanpyörän uhreja. Voimme tehdä paljonkin asioita.

Moni etsii tänä päivänä ”ihmettä purkista” mutta voin kertoa ettei sellaista ole, jälleen omasta kokemuksesta. Uskon enemmän siihen että stressi-ilmiöstä pääsee ulos muuttamalla omaa asennetta terveyteen ja hyvinvointiin. Keinot löytyvät sen jälkeen pikkuhiljaa ja porras kerrallaan. Ja jokaiselle löytyy nykypäivänä apu. Ja tieto. Ensin täytyy tehdä päätös ja sen jälkeen ojentaa käsi. Toivottavasti joku löytäisi Senshin Do menetelmästä apua ja se on itse asiassa ainoa syy miksi kirjoitan tätä blogia, joka on kestänyt yli vuoden saada aikaiseksi 🙂

HIEMAN OMISTA TAUSTOISTANI

Liikunnan saralta minulla on pitkä ja aktiivinen kokemus. Kilpahiihdon aloitin jo 6 vuotiaana ja siitä asti olen harrastanut liikuntaa 45 vuotiaaksi asti. Liikunta- ja urheilulajeja mahtuu näihin vuosiin runsaasti. Olen sen luonteinen että kyllästyn melko helposti. Siksi haluan liikkumiseeni vaihtelua ja luovuuttakin. Osa harrastamistani lajeista on säilynyt tähän päivään asti. Kuten, judo, lihaskuntoharjoittelu, thai nyrkkeily, judo ja pyöräily. Vaikka nykyään harjoittelenkin näitä lajeja vain pitääkseni kuntoani yllä , nuoruudessa tuli harjoiteltua kilpailumielessä ja aina verenmaku suussa. Harjoittelutyyli ja ohjauksen puute johti pitkällä tähtäimellä siihen, että loukkaantumisista tulivat arkipäivää. Vakaviltakaan harjoitusvammoilta ei vältytty ja ne ovat syy siihen, että olen joutunut luopumaan monesta hyvästä liikkeestä ja joutunut pidättäytymään liikuntalajien harrastamisesta pitkiä ajanjaksoja. Esimerkiksi voimannostossa en voi enää tehdä maastavetoa, joka on kehoa monipuolisimmin vahvistava yksittäinen liike.

Olen kuitenkin oppinut myös kokonaan uuden tavan liikkua. Jos lopettaisin liikkumisen kokonaan nyt, erilaiset oireet lisääntyisivät melko nopeasti. -”Urheilija ei tervettä päivää näe” – hokema on vain totta pieneltä osalta. Liikunta on antanut itselleni työkalun joka on pitänyt minua pystyssä silloin, kun liikkumaton olisi jo kaatunut. Mutta ikääntyessä liikuntaa pitää alkaa soveltamaan uudella tavalla. Sopivalla liikunnalla pysyn siis terveenä ja liikuntakykyisenä. Varsinkin nyt kun olen ”saumannut” näihin perusharrastuksiini Senshin Do:n . Se luo perustan niille muille lajeille joita harrastan. Jos menen punttisalille niin lämmittelen Senshin Do sarjojen avulla. Jos judotreeneihin niin avaan kehon ensin Senshin Do:n avulla. Se koostuu hitaista pyörivistä liikkeistä ja hengityksen sovittamisella liikkeeseen. Kun keho herätetään harjoituksiin vähitellen mutta silti kontrolloidusti, saa omasta lajiharjoituksesta enemmän irti ja loukkaantumisriskikin pienenee. Senshin Do:lla on myös voimakkaasti ”keskittävä” vaikutus. Tällä tarkoitan että oman keskustasi hallinta paranee ja olet hyvässä tasapainossa. Hallitsemalla omaa keskustaa paremmin olet rennompi yläkehon liikkeissä, tuotat enemmän liikevoimaa käsiisi ja näin ollen liikkeesi myös nopeutuu. ”Kaikki lähtee navasta”.

URHEILUVAMMAT ja MIELIALA

Aktiivisen liikkujan pahin uutinen on loukkaantuminen harjoittelussa tai kilpailussa. Vammasta riippuen toipuminen ja täysin parantuminen voi viedä kuukausia. Joskus vamma jää krooniseksi, kuten omalla kohdallani ja silloin kaikki ympärillä muuttuu ylläpitäväksi touhuksi. Kun on liikkunut aktiivisesti lapsesta pitäen, koko hormoonitoiminta, joka ylläpitää aivojen ja hermoston hyvinvointia, muuttuu. Ahdistus hiipii helpommin niihin, jotka ovat tottuneet liikkumaan paljon, varsinkin kilpaurheilutasolla.

KAIKESTA VOI TOIPUA

Mutta vammoista toipuminen on mahdollista. Masennuksesta toipuminen on mahdollista. Urheilijalla nämä kaksi yksittäistä asiaa kulkevat usein käsi kädessä, johtuen uupumuksesta. Uupumus on tila johon jouduttuaan ihmisen keho ja psyyke on ”kelluvassa tilassa”. Yksinkertaistettuna keho ei kykene tuottamaan mielihyvähormoneja joita tarvitaan psyyken hyvinvointiin. Ihminen lamaantuu ja hän tarvitsee ulkopuolisen apua, muttei ole kykeneväinen pyytämään sitä. Ulkopuolisen on vaikea nähdä masennusta, sillä se on helppo kätkeä ja maskeerata eri muotoihin. Onni on kuitenkin näennäistä. Jos ymmärrettäisiin liikunnan voima masennuksen kukistamisessa, moni säästäisi kalliissa hoitosuunnitelmissa ja lääkekuluissa.

Yllättävänkin palkitseva liikunta on vielä mahdollista vammautumisen tai masentumisen yhteydessä, mutta liikunta vaatii kokonaan uuden asennoitumisen. Se vaatii sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja sitoutumista. Ilman pakottamista. Et voi tehdä samoja asioita yhä uudestaan ja odottaa uusia tuloksia. Jos olet vuosikausia pakottanut kehosi liikkumaan verenmaku suussa ja hankkinut itsellesi liudan vammoja, et voi odottaa että paranisit niistä ylikuormittamalla kehoasi lisää. Omalla kohdallani suhtautuminen ensin liikuntaan ja sitten oikeastaan kaikkeen muuhunkin elämään, muuttui urheiluvamman takia. Pitkä toipilasaika ja krooninen kipu opetti minut ottamaan asiat rennommin ja Senshin Do:n pehmeiden mutta sitäkin tehokkaampien liikkeiden avulla pysyin aktiivisena, enkä lamaantunut sohvankannelle istuskelemaan. Tämä erilainen suhtautuminen ja periksiantamattomuus harjoittelussa, on kantanut hedelmää ja muuttanut oman suhtautumiseni asioihin melkolailla täysin.

SENSHIN DO

”Jakamattoman huomion tie” on erittäin monipuolinen laji joka toimii itselläni hyvänä perustana ihan kaikelle liikunnalle. Sen lisäksi se toimii erittäin tehokkaana ”stressin nollaajana”. Koska Senshin Do:n harjoittelutehoa voi itse ohjata, se voi toimia hyvänä alkulämmittelynä mille tahansa liikuntalajille tai sitten sitä voi käyttää itsensä tyynnyttämiseen raskaan työpäivän jälkeen. Sen avulla voi joko saavuttaa meditatiivisen ja palauttavan tilan tai sitten virkeän ja keskittävän. Se on todella monipuolinen ja luova liikuntalaji, joten sen harrastaminen on palkitsevaa monella tasolla. Senshin  Do liikuntalajina on ytimekkäästi kuvattu täällä: www.senshindo.fi.

MOODMETRIC SORMUS

Moodmetric on yritys joka tarjoaa stressitason mittausta nykyaikaisesti tieteellisellä tasolla. Voit lukea aiheesta lisää Moodmetric:n omilta sivuilta: http://www.moodmetric.com/fi/

Käytännössä stressitason mittaukseen käytetään sormusta, joka mittaa sähkönjohtavuuden muutosta ihon pinnalla. Voit seurata puhelimestasi kehosi stressireaktiota reaaliajassa. Mittauskäyrän kohoamiseen on noin 1,5 sekunnin fysiologinen viive. Mittausväli on 0-100. 1 voi saavuttaa esim. syvässä unessa, tai myös meditoidessa. Sataan pääsee yllättävän helposti (ihminen reagoi esim uhkiin nopeasti ja voimakkaasti).  Stressireaktio on jokaisella yksilökohtainen.

Sormus siis mittaa sympaattisen hermoston toimintaa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt00358

Sormuksen mittaamia tietoja ladataan väliaikaisesti puhelimen ”appiin” jossa näkyy mm. päivittäisen stressiannoksen keskiarvo. Mittaus on yksinkertaisuudessaan hyvinkin tieteellinen ja tarkka. Aivan tarkalleen ottaen ihon sähkönjohtavuuden muutos on reaktio, jossa ihon ekriiniset/pienet hikirauhaset aktivoituvat sympaattisen autonomisen hermoston reaktion johdosta. Hikirauhaset puskevat uutta hikeä ja ihon sähkönjohtavuus paranee. Moodmetric-sormus mittaa tätä johtavuuden muutosta sormuksen rengasosan kahden teräsrenkaan välillä.

Yksinkertaistettuna sormus näyttää hetkessä, jos jokin tunne saa elimistön puolustusreaktion (taistele-pakene-jähmety reaktio, engl. fight-flight-fright response) aktiiviseksi. Pidemmällä aikavälillä sormus mittaa vuorokauden nousut ja laskut hermoston toiminnassa ja laskee vuorokauden keskiarvon.

Moodmetric mittaus ja Senshin Do:

Mittaus on suoritettu työjakson aikana matkustaja-aluksella, jossa teen töitä ohjelmaisäntänä. Toimiini kuuluu orkesterien kanssa esiintymistä ja ohjelmien vetämistä matkustajille. Eli olen paljon esillä yleisön edessä, joka voi olla ajoittain melko kuluttavaa ja uuvuttavaa. Teen töitä ns. vuorottelujaksoissa: 7 päivää töitä laivalla, 7 päivää vapaata.

Työpäiväni alkaa klo 13:00 ja päättyy klo 01:30 yöllä. Päivisin minulla on n 1,5 h tauko, jonka aikana olen tehnyt Senshin Do:n 5 sarjaa läpi.

Jaksotin tutkimuksen seuraavasti:

3 päivää  seurantaa, jossa elin normaalia työarkea

3 päivää jolloin harjoittelin Senshin Do:ta hytissä n 35 minuutin erissä

3 päivää taas normaalia työarkea (seurantajakso)

 

 

 

Tutkimuksen tulos kuvina

MM keskiarvo = Moodmetric keskiarvo = stressitason keskiarvo

 

28.10 klo 06:00 – 18:0(normi päivä, ilman Senshin Do harjoitusta)

Mittaustunteja = 17 h  19 min (MM keskiarvo 53) -> ei erit. paljon stressiä

 

29.-30.10 klo 18:00 – 06:00 ( ilman Senshin Do harjoitusta) 

Mittaustunteja = 15 h  25 min (MM keskiarvo 53) -> REM uni, suomeksi Vilke uni on välttämätön jotta aivot ja hermosto palautuisivat työn ja arjen rasitteista. Liikkujalle unen tarve korostuu, sillä keho rakentaa itseään uudelleen nukkuessamme. Erityisesti REM unen saanti korostuu. Nukkuessamme parasympaattinen hermosto voi toimia mahdollisimman tehokkaasti. Parasympaattisen hermoston tärkeys terveydessämme on täysin kiistaton; se yksinkertaisesti vastaa kaikista palautumiseen liittyvistä sisäeritystoiminnoista. Välillä hämmästelen kuinka suppea perustietämys ihmisillä on näin tärkeästä, itsessämme löytyvästä terveysmoottorista! Pienikin mielenkiinto ja tutkiminen asiassa auttaisi lisäämään elämänlaatuasi suuremmassakin mittakaavassa.

29.10 n klo. 06:00-18:00 (normi päivä, ilman Senshin Do harjoitusta)

Mittaustunteja = 15 h  25 min (MM keskiarvo 53) -> Laivaympäristön rasittavuuden huomioon ottaen tilanne pysyy hyvin tasaisena, oikeastaan ilman suurempia stressipiikkejä. Eräs mielenkiintoinen havainto stressitason laskusta esiintymistilanteessa (juonto tai laulu yleisön edessä, melutason nousu yms.). Logiikkani sanoisi että se olisi stressaava tilanne, mutta selkeästi vaikuttaa rauhoittavasti, ainakin itseeni. Olen siis esiintyessäni hyvinkin vahvasti omalla mukavuusalueellani, tai ainakin kontrolloin vahvasti omia tuntemuksiani tilanteessa. Toisaalta vuosikausien kokemus esiintymisestä saattaa tehdä tilanteesta täysin arkisen, eikä se herätä kiihtymyksen tunteita. Toisaalta juontaminen on suorittavaa työtä, eikä fyysisesti kovin raskasta, joten se saattaa vaikuttaa stressitason laskuun?

Tässä jaksossa sormus on ollut latauksessa, siitä johtuen muutaman tunnin tauko mittauksessa ja keskimäärin vähemmän mittaustunteja / vrk. Sormus on myös herkkä vedelle, joten sitä ei voi pitää esim. suihkussa tai käsiä pestäessä.

 

28.-29.10 klo 18:00 – 06:00(normi työpäivä, ilman Senshin Do harjoitusta)

Mittaustunteja = 17 h  19 min (MM keskiarvo 53) -> Pieni stressipiikki nukkumaan mennessä. Perään todella hyvät yöunet = hyvä palautuminen. Aamupäivä pysyy hyvin poissa punaiselta. Kokonaisuudessaan hyvä vuorokausi.

 

 

30.10 klo. 06:00-18:00 mittaustunteja = 17 h  25 min (MM keskiarvo 63) normi päivä, ilman Senshin Do harjoitusta)

Mitatussa päiväjaksossa ei vielä harjoitusta alla. Melko korkea MM keskiarvo. Stressille tyypillistä kehon mukautumisaikaa (3 ekaa laiva vrk) -> stressi ”rakentuu ja pakkautuu” hermostoon ja etsii laukeamisreaktiota (parasymp aktivaatio). Tässä prosessissa keho yrittää mukautua vaihtuneeseen ympäristöön. Sympaattisen ylivirittyneisyyden tasapainottamiseen tarvitaan parasympaattinen stimulaatio. Tässä vaiheessa hengitysharjoitusten avulla ja valituilla apuliikkeillä, voidaan stimuloida (jopa simuloida) lepovaste melko nopeastikin ja sitten Senshin Do liikesarjojen avulla edelleen vahvistaa ja syventää lepovasteen voimakkuutta ja pituuttakin.

Tämä ilmiö selittyy seuraavassa kuvassa:

30.10 klo. 18:00-06:00. Mittaustunteja = 17 h  25 min (MM keskiarvo 63)

 

Keskiyön jälkeen pääsen töistä (näkyy selkeänä piikkinä-kiihtymyksenä) ja menen nukkumaan MM käyrä melko matalalla. Saankin unenpäästä kiinni melko hyvin MUTTA n klo 03:00 aikaan aamuyöstä stressi purkaantuu kolmena isona punaisena purkauksena, joka loppuu vasta n klo 05:30. Epätieteellinen veikkaukseni olisi alitajunnan purkautuminen ja siitä seurannut ahdistuksen aiheuttama stressireaktio unen aikana. Harjoituspäivien aikana tämä ei enää tapahtu yhtä voimakkaasti. Purkaantuminen jatkuu tasaisesti myös seuraavassa kuvassa eli aamuyön unien aikaan.

31.10. klo 06:00-18:00. Mittaustunteja 18 h 12 min (MM keskiaro 64)

”Stressin purkautuminen” jatkuu aamun 06:00-09:00 välisellä jaksolla. Edelleen selkeitä purkuatumispiikkejä. Subjektiivinen tunne aamulla kun heräsin; olin todella väsynyt ja kiukkuinen koko aamun. Huomio, että ilman aamuyön sekä aamun purkauksia, MM keskiarvo pysyy koko työpäivän aikana vihreällä ja käy usein keltaisella alueella. Purkaukset siis nostavat keskiarvoa merkittävästi, vaikka työpäivän aikan parasymp ja symp vuorottelevat melko alhaisella MM tasolla. Tämä tarkoittaisi tunnetason rauhoittumista  -> parasympaticus aktiivinen (adaptoituminen)

Seuraavaksi harjoituspäivä nro 1. Jossa harjoitus suoritettu n klo 19:45

31.10. klo 18:00-06:00. Mittaustunteja 18 h 12 min (MM keskiaro 64)

SD harjoituksen ajankohta 19:45 – 20:25

Harjoituspaikka: miehistön hytti, lattian pinta-ala n 3 neliömetriä = ahdas tila, liikkeitä tehty hieman tilaan soveltaen. Vinyasa hengitys = voimakkaita Ashtanga joogasta tuttuja hengitys asanoita.

Harjoitussarjat: Kaikki 5 Senshin Do:n perussarjaa sis. syvärentoutuksen

Huomioita: Heti SD harjoituksen ekasta sarjasta lähtien MM taso tippuu selvästi alle päivän 64 keskitason. 2. tai 3. sarjan kohdalla MM taso tippuu selkeästi edelleen alemmas, mutta nousee takaisin harjoituksen edetessä. SD harjoituksen osittain fyysisen aktiivisuuden huomioon ottaen MM taso pysyy harjoituksen aikana yllättäen matalalla. (Kliinisessä tutkimuksessa seuraisin tätä vuorovaihtelua tarkkaan, sillä symp ja parasymp vuorottelevat jokseenkin optimaalisessa suhteessa toisiinsa ja tämä tuntuisi laskevan myös MM keskiarvoa. Siksi tärkeää, sillä se on ihmisille biologinen ja luonnollinen rytmi, ei kuten nykypäivänä symp 80% parasymp 20%). Mikä SD sarjoista laski MM tasoa eniten?

21:00 jälkeen palaan töihin vielä n 3:ksi tunniksi, mutta siitäkin huolimatta työajan aikana tapahtunut mittaus näyttää hyvältä ja alle päivän keskiarvon, vihreällä ja keltaisella alueella parasymp ja symp vuorottelevat nopeammissa intervalleissa, kuin jos vertaa MM käyrää edellisiin päiviin samaan kellonaikaan. Niissä käyrä on pehmeämpi ja vaihtelut eivät esiinny yhtä tiheään. Loogisesti tämä tarkoittaisi sitä, että SD harjoituksella on sekä välittömiä vaikutuksia, sekä pidempään kestäviä vaikutuksia. Näitä vaikutuksia olisi mielenkiintoista tutkia lisää kliinisessä tutkimuksissa. Esimerkiksi mitä tapahtuu aivoissa harjoituksen aikana ja kuinka pitkään yksi harjoituskerta vaikuttaa.

Huomioita: Nyt heti harjoituksen alussa stressitaso tippuu selvästi. Kumulatiivinen MM tason nousu harjoituksen edetessä. Piikki mahdollisesti syvärentoutuksen loputtua, mutta harjoituksen jälkeen laskee matalalle tunniksi jonka jälkeen työn alkamiseen liittyvä piikki. 21:00-24:00 olen töissä juontamassa mm. Stressitasoni on silti melko matala.

Yöllä taas melko rajujakin stressin purkaus piikkejä, tosin tällä kertaa vasta 05:00 aikoihin aamulla.

01.11 klo 06:00 – 18:00. Mittaustunteja 17 h 26 min (MM keskiarvo 68)

06:00-08:00 välinen uni näyttää edelleen rauhattomalta seuraavassa kuvassa, mutta stressin purkaukset näyttäisivät olevan lyhytkestoisempia eikä niin voimakkaita kuin edellisyönä. 08:00-09:00 välinen aika on rauhallinen. 09:00 jälkeen selkeämpi punainen jakso joka kestää melko pitkään (jatkuu seuraavassa kuvassa).

Mielenkiintoista tässä jaksossa on se, että 12:00 – 18:00 välisellä jaksolla MM taso on matalalla lukuunottamatta lyhytkestoista stressitason nousua vähän ennen klo 14:00. Tässä tuo jakso on työaikaa joten rauhoittuminen tuntuisi tapahtuvan nyt sellaisella jaksolla jolloin teen suorittavaa työtä tai olen muuten aktiivisesti liikkeellä…ainakin mielen tasolla. Elikkä fokusointi johonkin konkreettiseen rauhottaisi hermostoa -> harhaileva, vatvova mieli aktivoi sympaticusta, missä puolestaan keskittynyt mieli näyttäisi aktivoivan parasympaticusta?

Seuraavassa kuvassa mielenkiintoinen harjoitustulos:

01.11 klo. 18:00 – 03:00.  Mittaustunteja 17 h 26 min (MM keskiarvo 68)

Senshin Do harjoitus klo 18:20

Tässä näkyy taas selvä rauhattomuuspiikki, joka on alkanut hieman klo. 18:00 jälkeen.

Olettamus: Senshin Do näyttäisi stimuloivan keskushermostoa eri tavoin voimakkaasti/selkeästi. Solutason muistissa olevia vanhoja traumaattisten muistojen aiheuttamia ”patoja” aukeaa yön aikana ja aikaansaavat luonnollisen prosessin -> poistuu kehosta padon auettua ->(tämä kehossa pitkäänkin ollut lukko) koostuu sekä 1. aineenvaihdunnallisesta kuonasta, sekä 2. alkuperäisen pelkotilan aiheuttaman ”psyykkisen kuonan” -> Tämän prosessin ”poistuman vastaanottaminen” on vaativin osuus; 1.1. sisäelimet kuten munuaiset ja maksa ovat koetuksella (veden juonti mm) + muut fyysiset oireilut (mm sydämentykytys, selkä- ja nivelsäryt, migreeni yms. ) ja 2. Mielen tasapaino ja terveys  joutuu hetkellisesti koetukselle, sillä alkuperäinen traumaattinen muisto tulee pintaan käsiteltäväksi. (Tässä vaiheessa esimerkiksi koulutetun psykoterapeutin avulla voi oppia ymmärtämään ongelmien ratkomista paremmalla ja eheyttävämmällä tasolla. Huom! Prosessin vaikutus mielen tasolla ei poistu vaikka kieltäisimme sen olemassaolon. Sen takia ”henkiset prosessit” pitäisi kohdata ja työstää oikealla tasolla, oikeilla instrumenteilla)

Stressi/tajunta purkaantuu nyt myös harjoituksen aikana (siinä missä aiemmin vain yön aikana). Kolme selkeää MM tason nousua klo 18:00 ja 21:00 neljänneksellä. Mutta harjoituksen jälkeen  merkittävä lasku, jota häiritsee hieman keskiyön jälkeinen nopea nousu. Tämän jälkeen rahoittuu taas huomattavasti.

Ylläolevassa mittausjaksossa aamupäivä 09:00-12:00 näyttää hyvin levolliselta ja aiempiin päiviin verrattuna MM keskiarvo on alempi. Hereillä olo aikana siis keho ja mieli tuntuvat adaptoituneen rauhallisemmalle tasolle. Uudessa tutkimuksessa tätä adaptoitumista olisi kiinnostavaa tarkkailla lähemmin (motooriset liikkeet + hengityksen säätely ja parasympaticus)?

Tämän ylläolevan jakson kokonaisuuden ymmärtäminen olisi äärimmäisen tärkeää! -> Ihmisen sisäänrakennettu kehon ja mielen järjestelmä sekä niiden välinen yhteistyö ja tasapaino ovat avain toimivaan immuunijärjestelmään -> toimiva immuunijärjestelmä kykenee heittämään milteipä minkä tahansa sairauden ulos kehosta, tai se estämään sairauden jo pitkään ennen sen syntymää!

Uni on tärkein ”kehomielen palauttaja”. Siksi kaikki vaivannäkö terveytemme eteen tulisi tähdätä HYVÄN UNEN TUKEMISEEN, niillä keinoin joita meillä on käytettävissämme, sisältäen liikunnan, ravinnon ja levon.

Jakson korkein MM taso 68: korkea keskitaso tukee tuota edellä kuvattua prosessointia, sillä seuraavien päivien aikana MM keskitaso alkaa tippumaan tasaisesti -> tukisi edelleen ajatusta että Senshin Do harjoitus saisi aikaan ylläkuvatunlaisen prosessin (jonka päätyttyä voimistaa parasympaticuksen toimintaa). Ainakin sitä olisi kiinnostavaa tutkia tarkemmin.

2.11. klo. 06:00-18:00 – Mittaustunteja 15 h 08 min (MM keskiarvo 51)

MM keskiarvo on alkanut tippua merkittävästi 68 pisteen huipustaan. Tästä jaksosta puuttuu tunteja mm aamun unista, joten ei oleellista analysoida syvemmin.

 

2.11. klo. 18:00-06:00 – Mittaustunteja 15 h 08 min (MM keskiarvo 51)

Sesnshin Do harjoitus klo 19:30 ->

Tässä näkyy taas tuo tyypillinen nousu harjoituksen aikana, mutta MM keskitaso pysyy hienosti alhaisena (51). Todella merkittävä MM tason pudotus ilta 21:00 jälkeen. Vain pieni nousu silloin kun lopetan työt ja kun menen nukkumaan (yöunten alkuvaihe n 01:00.)

HUOM! YÖUNET KLO 03:00 – 06:00 TODELLA matala MM taso. Pitkään mennään tuolla keltaisella alhaisimmalla tasolla. Prosessi on päättynyt?

Se mikä tässä on mielenkiintoista että MM taso on tippunut yhdessä yössä 17 pykälää ja pysyy TASAISESTI alhaalla?! Ja seuraavista kuvista näkyy että tuo MM keskiarvo jatkaa tippumistaan!

Tämä oli kolmas ja viimeinen harjoitus Moodmetric mittauksen aikana. Kuten viimeisistä kuvista näkyy, MM tason keskiarvo tippuu vielä niiden päivien aikana jolloin ei enää harjoitella. Tämä viittaisi jonkinnäköiseen parasympaattisen hermoston toiminnan stabilisaatioon aktiivisen ” sympaticus purkausvaiheen” jälkeen ja se jatkuisi tämän tuloksen mukaan ainakin 2:ksi vuorokaudeksi.

3.11. klo. 06:00-18:00 – Mittaustunteja 22h 11 min (MM keskiarvo 44)

Tässä kuvassa näkyy että mittausjakson kattavin kokonaistuntimäärä. 06:00 – 09:00 välinen uni on edellleen ertittäin syvää ja tasaista. MM taso nousee aivan hetkellisesti punaiselle kun aloitan päivän työt, mutta tämä piikki on vain hetkellinen; loppuiltapäiväksi taso laskee ja pysyy tasaisen matalalla. Suurempia stressipurkauksia ei tapahdu enää vaan MM taso pysyy matalalla, pudoten vielä muutaman yksikön verran seuraavien päivien aikana. Tämä viittaisi pitkäaikaisempaan vaikutukseen! Kun kyse on hermoston toiminnasta niin tässä ehkä koko tutkimuksen tärkein osuus: Senshin Do harjoituksen parasympaattista hermostoa tukeva/aktivoiva vaikutus! Tätä asiaa olisi todella tärkeää tutkia enemmän. Mikä tarkkaan ottaen saa tämän aikaan?! 

 

3.11. klo. 18:00-06:00 – Mittaustunteja 22h 11 min (MM keskiarvo 44)

Jos ihminen nukkuisi tällaista yöunta jatkuvasti niin hän eläisi pitkän ja terveen elämän!

4.11. klo. 06:00-18:00 – Mittaustunteja 14h 59 min (MM keskiarvo 39)

Tästä viimeisestä seurantapäivästä olisi ollut mielenkiintoista nähdä enemmän mittaustunteja. Tätä ajanjaksoa on vaikea enää pitää kovin arvokkaana tietona, mutta antaa jonkinlaisen suunnan kuitenkin. Mittausviikon alhaisin MM 39.

4.11. klo. 18:00-06:00 – Mittaustunteja 14h 59 min (MM keskiarvo 39)

Yöunista on tältä vrk hyvää dataa ja unenlaadun kannalta näyttää erinomaiselta! Yön aikana näyttäisi MM taso käyvän vilkeunitasolla.

LOPPUUN:

  • yllättävintä oli tuo Senshin Do:n alulle panema ”prosessi” joka selkeinä piikkeinä voidaan yhdistää stressiä purkaavaan vaikutukseen
  • yllätysten joukossa myös MM tason SELKEÄ lasku ”purkautumisjakson” jälkeen. Erityisesti se kuinka matalalle taso laski ( MM 39) lähtökohtana oli alun (MM 53) huipputaso (MM68)
  • täytyy ottaa huomioon, että laivaympäristö voi olla äärimmäisen stressaava koska jatkuvasti ollaan liikkeellä, ihmisiä on paljon ja omaa rauhaa vain vähän. Työtä tehdään vähintään 10,5 h / pvä, kahdessa eri jaksossa.
  • siitä huolimatta stressitason lasku (29 pykälää) onnistui vain muutamassa päivässä Senshin Do harjoituksen avulla.
  • Olen äärimmäisen kiitollinen palautteesta jonka voi lähettää osoitteeseen: senshin73@gmail.com

Jonas Dufvelin / Senshin Do – lajikehittäjä